TIERNAPOJAT

**Kaikki**:
Hyvää iltaa, hyvää iltaa
itse kullekin säädylle,
sekä isännil että emännil,
jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotam, ja me toivotam
onnellista ja hyvää joulua,
ja sitä taivaallista ystävyyttä,
joka meidän kaikkeimme ylitse käy.

Murjaanien kuningas ja Knihti asettuvat vastakkain miekat kohotettuina siten, että niiden kärjet ovat ristikkäin toisiaan vastaan ja muodostavat ikäänkuin portin.

**Herodes**:
Kävelee edestakaisin Knihdin ja Murjaanien kuninkaan välistä erottaen miekallaan lyöden näiden miekkojen kärjet, jotka muodostavat miekkaportin, samalla laulaen:

Herodes, hän se ajoi
hevosillaan ja ratsuillaan,
Herodes, hän se ajoi
hevosillaan ja ratsuillaan
siihen asti kun hän tuli
Murijaanein maalta.

**Kaikki**:

Siihen asti kun hän tuli
Betlehemin tykö.

Herodes astuu murjaanien kuninkaan eteen ja tiuskaisee:

Kuningas Herodes olen minä!

**Murjaanien kuningas:**

Jaa, minä tykkään, ettet sinä ole mikään kuningas, vaan yksi styranki.

**Herodes**:

Jaa, minä tykkään, etten minä ole mikään styranki, vaan kuningas Herodes, joka kannan minun kultaista kruunuani minun esi-isieni jälkeen. Hoo, miksi sinä olet noin musta?

**Murjaanien kuningas:**

Kävelee Knihdin ja Herodeksen välitse kuten Herodes edellä ja laulaa:

Hoo, jos minä olen musta,
olen minä kaikilta tunnettu!
Hoo, jos minä olen musta,
olen minä hyviltä kaivattu!

**Kaikki**:

Yksi herra ja kuningas
murijaanein maasta,
Yksi herra ja kuningas
murijaanein maasta!
**Herodes**:
Astuu murjaanien kuninkaan eteen.

Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja
kuningas Murijaanien maalta,
pitää sinun polvistuman minun eteheni ja rukoileman minua.

**Murjaanien kuningas:**
Ei, vaan Knihti!
**Herodes:**
Uhkaa miekallaan.
Sinä taikka sun henkes!

Seisovat hetkeen uhkaavina, sitten Murjaanien kuningas vaipuu polvilleen Herodeksen eteen, joka laskee miekkansa hänen olkapäälleen.

**Kaikki paitsi Murjaanien kuningas:**

Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herodesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa,
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa!

Murjaanien kuningas nousee.
**Kaikki, paitsi Murjaanien kuningas laulavat toisen säkeistön:**
Nyt te ootte nähäneet tuon Murijaanein kuninkaan
kuinka sen piti rukoileman Herodesta
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa,
ja lankeeman hänen etehensä polovillensa!

**Mänkki:**
Menkää Betlehemiin, Juuttaan maalle, Taavetin kaupunkiin. Siellä te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä, jota Herran enkelit vartioitsevat ynnä härkäin ja aasein kanssa.

**Kaikki**:
Asettuvat neliöön vastakkain, kohottavat miekkansa eteensä kunnia-asentoon, Mänkin pyörittäessä tähteään ja laulavat:

On lapsi syntynyt meille
ja poika annettu on.
Hänessä elämän löysin,
Jumalan suosion.
Hän on sen ylhäisen koitto,
mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons
maan ympär‘ kajahtavi.
Hän on sen ylhäisen koitto,
mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons
maan ympär‘ kajahtavi.

Tähti se kulukeepi itäisellä maalla,
itäisellä maalla,
ja se sanomaton kirkkaus se ulos loist,
ja se sanomaton kirkkaus se ulos loist.
Ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty,
ulos lähetetty.
Ja he riensivät uhraamaan kultaa,
pyhää savua ja mirhamia,
ja mirhamia,
josta ihastui koko Betlehem,
koko Betlehem.

Tähti se kulukeepi
itäiseltä maalta
itäiseltä maalta
ja se sanomaton kirkkaus
se ulos loisti.
Ja se tähti oli Jumalalta
ulos lähetetty
ulos lähetetty
ja he riensivät uhraamaan
kultaa, pyhää savua ja mirhamia
ja he riensivät uhraamaan
kultaa, pyhää savua ja mirhamia
ja mirhamia.

No tain tähtein, no tain tähtein
siis taivahan ovet ne aukaistiin
ja kunnian kruunulle veisattiin
ja terveille luoduille laulettiin
ja lauma laitumelle laskettiin.

**Herodes:**
Astuu Knihdin eteen ja kuuluttaa:
Knihti, minun palvelijani!

**Knihti**:
Jaa, minun armollinen majesteettini!

**Herodes**:
Oletkos sinä nähnyt niitä kolmea itäisen maan viisasta miestä, jotka menivät kotiin kuin viekkaat varkaat toista tietä omalle maallensa?

**Knihti**:
Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Itäisen maan viisasta miestä, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

**Herodes**:
Sepä minua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo kolme Itäisen maan viisasta miestä tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen. Mene ja satuloitse valkea orhini, jolla minä olen sotinut Turkkia ja Tattaria vastaan, sillä tahdon minä nyt sotia noita kolmea Itäisen maan viisasta miestä vastaan. Mene myös Betlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset, kunnes olet löytänyt sen äsken syntyneen juutalaisen kuninkaan.
**Knihti**:
Kävelee Herodeksen ja Murjaanien kuninkaan välitse kuten nämä aiemmin ja laulaa:

Husaari olen minä sodassa
ja urhoollinen sotamies.
Ja vaikka olen varustettu jokaties,
keisari saa vastata edestämme,
mitä me olemme kukistaneet.
Siihen on meitä opetettu,
että totella keisaria
ja kuunnella pyhää lakia
ja kuunnella pyhää lakia.

Knihti tekee kunniaa ja poistuu.

**Kaikki**:
Keisari Aleksanteri,
Suomenmaan suuriruhtinas,
hän pois otti orjuuden,
hän pois otti tyrannin,
hän kääntää, kaataa
kaikki vihollisen maat,
siis kaikki kansamme riemuitkaa,
kun olette päässeet vaivoista!

Piltin synnytti Betlehem,
ja Betlehem,
josta iloitsee koko Jerusalem
josta iloitsee koko Jerusalem.
Hän pantiin seimeen makaamaan,
ja makaamaan,
kuin hallitsee ilman lakkaamat
kuin hallitsee ilman lakkaamat.
Aasi se seisoi ja härkäinen,
ja härkäinen,
kussa piltti oli pienoinen
kussa piltti oli pienoinen.

**Knihti**:
Tulee paikalle.
Nyt minä olen käynyt Betlehemissä Juuttaan maalla Taavetin kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset.

**Herodes**:
Koska sinä olet ollut niin rohkea ja silitellyt minun kultaista kruunuani, tahdon minä palkita sinut kullalla ja hopialla ja antaa sinulle yhden verisen todistuksen miekkani kärjestä.

Avaa miekallaan Knihdin ja Murjaanien kuninkaan miekkaportin.
Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä mun matkani pitää.
Tekee miekan kärjellä ristin Knihdin rintaan.
Risti sun rintaan, miekka mun tuppeen.

**Kaikki:**
**Panevat miekkansa tuppeen ja laulavat:**

Synti suuri surkia kun särki taivahan,
niin täyti alas astua jo Herran Jumalan.
Vaan rakkaudest‘ Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Jopa joutui jouluaamu kristikunnalle,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Vaan rakkaudest‘ Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Enkelit ne paimenille ilmoittivat juur‘
ett‘ Juuttaan maalla syntynyt on Vapahtaja suur‘.
Vaan rakkaudest‘ Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Paimenet ne ilomielin läksi kulkemaan
ja taivaan joukot helein kielin alkoi laulamaan:
„Vaan altti kiitos Jumalan, kun teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.“

Virret taivahan ne kajaa harpuin kymmentuhansin.
Jeesus kuningas on taivaan haltii kiitos Jumalan.
Hän on yksin vallan päällä maailman pivoissans‘ pitää.
Halleluja, Halleluja, Halleluja, Aamen.

**Knihti**:
Emme ole millään viekkauella emmekä vääryyellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan ihan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä laulajapoikia ja pyyvämme lanttia.

**Mänkki**:
Ja tähteemme kynttilänpätkää.
Knihti kerää kolehdin hattuunsa, jonka jälkeen kaikki laulavat.

**Kaikki**:

Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne edestä.
Teidän lahjainne pitäis‘ oleman julki Jumalan edessä.
Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet.
Ja me toivotamm‘, ja me toivotamm‘ onnellista ja hyvää joulua.

Tiernapojat kumartavat, poistuvat, laskevat pihalla hätäisesti saamansa ansiot – rahojen jako suoritetaan vasta illan päättyessä kaikkien esitysten jälkeen – ja rientävät kohti uutta esityspaikkaa.

Text: under CC Commons License